perjantai 26. kesäkuuta 2015

Kärsivällisyys palkitaan


Kaksi vuotta sitten tekemäni suuri kohopenkki, joka on kulkenut nimellä "Pohjoismaiden värit", näyttää nyt siltä kuin se olisi ollut tuossa alapihalla, kivipengerryksen edessä aina.

Osan kasveista istutin vasta viime kesänä, mutta kukkapenkki näyttää todella rehevältä ja runsaalta, multaa ei näy enää missään, vaikka en ole sinne mitään kesäkukkia istuttanut. Perustin kukkapenkin nurmikon päälle siten, että alimpana on paksu kerros sanomalehteä, sen päällä alimpana nuorta kompostia, seuraavaksi vanhaa kompostia ja päällimmäisenä ostomultaa. Kompostia ja multaa on yhteensä n. 40 senttiä.

Viime kesänä kasvit olivat pieniä. Monet niistä kyllä kukkivat, jotkut, kuten palavarakkaus, oikein komeastikin. Perennat kasvattavat ensin juuria ja alkavat sitten kasvaa maan päällä ja nyt vaikuttaa siltä että että juuret ovat tavoittaneet ravinteikkaan kompostikerrokset ja kasvu on aivan hurjaa. Esimerkiksi värimintut ovat reilusti yli metrin jo nyt.

Viime kesänä punapäivänkakkarat tekivät vain lehtiä, mutta nyt ne kukkivat todella hienosti.

Punapäivänkakkaroita 
Viime kesänä jatkoin kohopenkkiä muutaman metrin ja istutin siihen erilaisia saksankurjenmiekkoja ja päivänliljoja. Kurjenmiekoista yksi on jo kukkinut, toinen kukkii yhden kukan voimin juuri nyt. Muissa ei näy nuppuja. Päivänliljoista parissa on nuppuja. Pitää olla kärsivällinen ja toivoa että ensi kesänä sitten.

Tänä kesänä teen taas kohopenkkejä, nyt varjoisempaan paikkaan. Suunnitelmissa on istuttaa ainakin töyhtöangervoja.

Toinen mieltä ilahduttanut tämän viikon kukkija on ruskolilja. Kaksi vuotta sitten sain muutaman sipulin ja istutin ne yläpihalle ison kiven viereen, jotta ne näkyisivät keittiön ikkunasta. Viime vuonna niistä ei näkynyt mitään, ja ajattelin jo, että ruskoliljojen palautusprojektini ei onnistu vieläkään. Mutta nyt kaksi niistä on kukassa ja muutama pieni liljan alkukin on näkyvissä. 

Ruskolilja
Kaikista kauimmin odotettu ilonaihe on kuitenkin ylimmän kuvan tarhaidänunikko. Se aukesi tänään. Istutin niitä neljä pientä taimea neljä vuotta sitten. Ne pysyivät juuri ja juuri hengissä liian kuivassa paikassa, eivät kasvaneet, eivät kukkineet. Viime kesänä siirsin ne alapihalle kunnostettuun kukkapenkkiin akileijojen seuraan. Ja nyt ne kukkivat. Lajike saattaa olla 'Princess Victoria Louise'.

Mikään ei kasvata kärsivällisyyttä niin kuin puutarhanhoito.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti