torstai 7. elokuuta 2014

Keltaista vai ei?

Tuliunikkoja
Keltainen on lempivärini. Mutta kukkien värinä en siitä ole oikein piitannut. Ennen kuin aivan viime aikoina.

Sillon kun ryhdyin  kukkapenkkejä ensimmäistä kertaa kunnostamaan, alulla oli jo ajatus perinneperennoista, vaikka tuskin tuota sanaa tunsin. Siirsin vanhojen iriksien ja päivänliljojen seuraan mm. kultapiiskuja ja tarha-alpia ja kultapallon. Keltaisia kaikki. Ja sangen leviäväisiä. Kultapiisku kasvoi myös aivan liian korkeaksi, yli puolitoistametriseksi. Kultapallosta tuli vielä korkeampi hujoppi.

Kun seuraavan kerran kunnostin penkin, niin kaikki nuo saivat lähteä. Keltaisista vain kukkapenkin alkuperäinen asukas päivänlilja sai jäädä. Tarha-alpi sai lopullisen häädön, kultapallo ja piisku siirtyivät ryytimaan reunaan. Kultapiisku kukoistaa siellä edelleen, kultapallo ei viihtynyt ja hiipui pois.

Tässä vaiheessa, noin vuonna 2005, olin sitä mieltä että keltaisia kukkia en liiemmin kukkapenkkeihini halua. Keltaisia luonnonkukkia ja rikkaruohoja on niin paljon että niistä riittää keltaista pihaan vaikka kuinka niitä sinnikkäästi yrittäisi nitistää. Luonnonkasveista vain suikeroalpi saa armon silmissäni. Se on aika hauska ja sievä kasvi kiemurrellessaan milloin missäkin.

Kukkapenkkieni värit olivat silloin ja sen jälkeen kaikenlaiset pinkit, lilat ja murretut punaiset. Vähän valkoista siellä täällä. Pikkuisen oranssia ilopilkkuna.

Pidän kyllä edelleenkin näistä väreistä, mutta pikkuhiljaa mieleni alkoi kääntyä. Ihan itsekseen. Halusin vuohenjuurta iloiseksi kevätkukkijaksi. Huomasin että kultapallosta on myös matala versio. Kulta-akileija, mikä hieno keltainen väri. Ja kuinka ollakaan, kun suunnittelin viime kesänä uutta kukkapenkkiä, keltainen oli yksi lähtökohdista. Eihän muuten saa aikaan Ruotsin lippua.

Sittemmin olen huomannut, että itse asiassa monet lempikukistani, kuten kullero, kaliforniantuliunikko, narsissit ja auringonkukat ovat keltaisia. Sekä tietysti saavuttamaton haaveeni kevätadonis. Yläpihan kalliomme ei heinäkuussa näyttäisi yhtään miltään ilman keltaisia maksaruohoja.

Maksaruohoja
Uuteen kukkapenkkiin tulee keltainen kärhö. Persiankeltaruusun tulin ostaneeksi alennusmyynnistä. Keltaisesta pionistakin olen alkanut haaveilla. Keltaisuudelle ei näy mitään loppua.




1 kommentti:

  1. Tuliunikon väri on todella upea. Olipa se sitten keltaista tai ei.

    VastaaPoista