Pelargonit

Mårbackat saunan portailla kesällä 2013

Pelargoneihin hurahdin joskus 2000-luvun alussa. Saunamökin terassin kaiteella niitä oli kyllä aina kasvanut, mutta en niihin sen enempää kiinnittänyt huomiota, kunhan kävin torilta ostamassa, istutin ja kastelin. Virossa istutin niitä joka kevät pihan ruukkuihin, ja eräänä lämpöisenä syksynä yksi uurnallinen kirkkaanpunaisia mummonpelargoneja kukki vielä joulukuussa. Silloin ajattelin, että onpa mainio kukkanen.

Olen sittemmin kasvattanut pelargoneja siemenestä monena keväänä. Siemeniä ei ole kovin monta sorttia saatavilla, mutta kaikki lajit joita olen kokeillut, ovat onnistuneet. Itävät nopeasti ja kasvavat hyvin. Kesäkuun alussa ruukutan taimet kanankakkakourallisen kera, ja ne kukkivat koko kesän siihen asti kunnes joutuvat kompostiin tai pääsevät talvehtimaan viherhuoneeseen.

Kahtena edellisenä keväänä taimia on ollut liiaksi asti. Kaikki viherhuoneeseen siirtämäni kasvit talvehtivat hyvin, joten tänä keväänä olen ollut siementen kanssa hillitympi. Kasvamassa on vain riippapelargonit yhteen amppeliin.

Pelargonit ovat edullisia ja niitä on hauska ostaa sekä torilta, puutarhamyymälöistä että puutarhamessuilta. Ostan sekä peruspelargoneja että erikoisuuksia. Tavallisia pelargoneja en talveta, vaan ostan keväällä uudet. Kaupan/torin pelargonit lopettavat lähes aina kukinnan joksikin aikaa sen jälkeen kun ensimmäiset kukkavarret ovat kuihtuneet, mutta lähtevät kyllä uuteen kukoistukseen, jos puutarhuri jaksaa odottaa muutaman viikon.

Tänä talvena hyvin talvehtivat mm. Mårbackat sekä kuninkaalliset Nikolai, Caroline ja  Mary. Herkkäluonteinen prinsessa Mary viettää viherhuoneessa kesänkin, se kun ei oikein tunnu kestävän sen enempää tuulta kuin viileyttäkään. Kolmas kesä silläkin on jo tulossa. Kaikki ovat nyt nupussa.

Pelargoneihin en suhtaudu kovinkaan tunteellisesti. Niitä tulee ja menee, mikä on osa niiden viehätystä. Talvehtimaan eivät kaikki kuitenkaan mahdu. Jos niihin tulee kirvoja tai muita ötököitä, niin kompostiin vaan syksyllä koko kasvi. Yhtenä myöhäissyksynä vein kaikki pelargonit saunamökkiin kylmää pakoon ja tulikin sellainen pakkasyö että kaikki paleltuivat. Ei muuta kuin helmikuussa siemenet multaan ja uutta kasvua odottamaan.

Erityisen paljon pidän tuoksupelargonioista. Laitan niiden ruukut sellaisiin paikkoihin, joista kuljen ohi usein ja voin pyyhkäistä kädellä lehtiä. Esimerkiksi saunan portaille. Niitä en onnistu talvettamaan, kuolla kupsahtavat aina ennen joulua. Mutta ei haittaa, nytkin niitä on jo kolme erituoksuista kesää odottamassa.

Siemenestä kasvatettu riippapelargoni