maanantai 10. maaliskuuta 2014

Kirvoja maaliskuussa

Viherhuoneessa on jo kuukauden kasvanut kaupasta isoina taimina ostetut minttu, rosmariini ja timjami. Pari päivää sitten leikkasin mintusta ruoanlaittoa varten useita versoja. Nipistelin lehtiä irti sormin, mutta sormet olivatkin äkisti kumman kosteat - mintunvarret olivat täynnä kirvoja. Maaliskuussa. Mintunoksat kompostoriin, ja itse kasvi lensi pihalle. Nyt, kahden pakkasyön jälkeen näyttää siltä että minttu on kyllä elossa, mutta kirvat kuolleet. En taida kasvia silti viherhuoneeseen ihan heti palauttaa. Siellä kun asuvat viherkasvieni lisäksi kaikki talvehtineet pelargoniat, niistä viikko sitten ottamani pistokkaat sekä ne siemenestä kasvattamani pikkutaimet jotka ovat jo saaneet siirron olohuoneen lämmöstä viherhuoneeseen kasvamaan. En ole kirvoja löytänyt muista kasveista, mutta tiukasti niitä kyllä pidän silmällä.

Tänä talvena ei viherhuoneessa ole muita ötököitä ollut. Toissatalvena oli joitain tunnistamattomia öttiäisiä, jotka levisivät kasvista toiseen ja pitivät erityisesti pelargonioista. Eivät ne mitään suurempaa haittaa aiheuttaneet, ja hävisivät kun pelargoniat siirtyivät kesäksi ulos.

Ensimmäisenä blogikuvana tässä yksi viime kesän onnistumisista, pioniunikkoja yläpihan kallion päältä heinäkuussa.



Ja sama paikka elokuussa.


5 kommenttia:

  1. Rosmariinia ja timjamia - kuulostaa silta, etta jossain odottelee myos vuohi ja sitten paastaankin herkuttelemaan yrteilla maustetulla vuohenjuustolla.

    Luin just Anna Janssonin Kalpeat ja kuolleet. Siina rosmariinilla oli monta merkitysta: muistin parantaja, egyptilaisille vainajille pantiin sita mukaan hautaan ja "missa nainen hallitsee, siella rosmariini vallitsee".

    Upeat aloituskuvat! Kohti kesaa ja uutta loistoa, hurraa!

    VastaaPoista
  2. Rosmariini on suosikkiyrttejäni, mutta en sitä saa talven yli menestymään. Uudella taimella on aina aloitettava keväällä.

    Vuohta sen enempää kuin muitakaan eläimiä ei ole, vain muutama vaelteleva kissa, naapurin karkaileva mäyräkoira, ja jäniksiä enemmän kuin tarpeeksi.

    VastaaPoista
  3. Tilanne viikkoa myöhemmin: ei kirvahavaintoja muista yrteistä, pikkutaimista tai viherkasveista. Minttua olin nostamassa eilen sisään, mutta kirvoja siinä oli vieläkin. Viime yön pakkanen on tappanut kirvat, mutta varmaan myös mintun. Se sulaa nyt keittiössä ja jos on hengissä, pysyy erityistarkkailussa keittiön ikkunan luona.

    VastaaPoista
  4. Kiva kuulla, ettei kirvavaiva levinnyt.
    Ja nuo pioniunikot ovat kyllä ihania. On hauska myös kerätä niistä siemeniä, kylvää seuraavana vuonna ja odotella, millaisia risteymiä putkahtaakaan nupuista näkyviin. t. Marja

    VastaaPoista
  5. Ei tappanut pakkanen kirvoja. Heitin mintun kompostoriin. Onneksi on vielä paljon viime kesän jäljiltä kuivattua minttua.

    VastaaPoista