Kukkapäivä

Tänään tein jotain sellaista, mitä en ole koskaan aikaisemmin tehnyt: istutin kesäkukkia ulos toukokuussa. Orvokit ovat oma lukunsa, ne ovat olleet ulkona jo kaksi kuukautta, mutta nyt istutin sekä ostettuja kesäkukkia että itse siemenestä kasvattamiani amppeliin ja ruukkuihin. Yleensä olen kunnioittanut 10.6.-sääntöä, mutta nyt otin riskin.

Ensimmäiset kesäkukat

Vaikka kasvatankin suurimman osan kesäkukista itse, niin muutamaan amppeliin ja joskus ruukkuunkin ostan kukkivat kukat, jotta alkukesästäkn olisi jotain silmäniloa. Itsekasvatetut kun alkavat kukkia yleensä vasta loppukesästä.

Viherhuoneen keväinen kauneus, jossa kaikki talvehtineet pelargonit kukkivat, on mennyttä. Kaikki viime kesän ulkona viettäneet pelargonit, yhteensä 8 ruukkua, muuttivat ulos. Ne olivat aika venähtäneitä, ja Mårbackat katkoivat versojaan heti kun nostin ne paikaltaan. Kolme parasta katkennutta versoa istutin uudelleen, muut saivat mennä kompostiin. Myös bougainvillea muutti ulos. Sekä se että pelargonit saavat olla pari päivää terassilla varjossa ja sitten siirrän ne aurinkoon.

Aamulla huomasin että pikkuisina taimina helmikuussa Plantagenista ostamani verenpisarat olivat nupussa. Tuli kiire ruukuttaa ne. Samanlaisina taimina ostamani petuniat eivät vielä aio kukkia, mutta ruukkuun ja ulos pääsivät nekin. Parin kaupan pelargonin ja koristetupakan taimen kera.

Rannassa olevaan vanhaan pataan istutin joukon hentoja taimia: leijonankitaa, koristetupakkaa ja punavaulaa. Yleensä pataan päässeet pikkutaimet ovat  joutuneet sateen, tuulen ja kylmyyden kouriin, nyt niitä koettelee helle ja kuivuus.

Tällainen 30 asteen helle ei kyllä ole sen enempää puutarhurin kuin kasvienkaan mieleen. Puutarhuri uupuu. Aamupäivällä kitkin 3 kukkapenkkiä ja siihen olinkin hyytyä. Iltapäivällä alkoivat nuokkua niin nuoret kuin vanhatkin perennat. En kyllä muista, milloin olisi toukokuussa pitänyt vanhoja perennoja kastella. Yleensäkin olen sitä mieltä, että perennat hoitakoot vedensaantinsa itse. Juuret vaan syvemmälle maahan, kyllä siellä on vettä. Mutta nyt tippaletku on käytössä. Ei voi kuin olla tyytyväinen, että kasteluvesi tulee järvestä.

Tulppaanien kukinta meni niin nopeasti ohi etten ehtinyt kaikista edes ottaa kuvaa. Jotkin kukkivat vain kolme päivää.

Sellaisen kasvun ihmeen huomasin tänään, että alppikärhö kukkii, vaikka ei ole kosketuksissa maahan. Sen molemmat varret olivat jotenkin haurastuneet talven aikana ja katkesivat juuresta, kun siivosin penkkiä keväällä. Riivin vanhat versot rinneangervosta, mutta vähän sinne oli jäänyt. Nyt se kukkii. En ymmärrä, miten se on mahdollista.

Alppikärhö kukkii vaikkei pitäisi