torstai 8. toukokuuta 2014

Päähänpinttymät

Joistakin kasveista saattaa tulla päähänpinttymä. Sitä näkee kirjassa, puutarhalehdessä tai elävänä jonkin kasvin, ihastuu ja haluaa kokeilla. Minulla näitä pinttymiä on ollut mm, kelloköynnös ja salkoruusu.

Kelloköynnökseen törmäsin joskus 2000-luvun alussa, muistaakseni Kauppatorilla. Ostin taimen ja haaveilin suurista violeteista kukista. Köynnös ei kasvanut, ei tullut kukan kukkaa. Seuraavana vuonna yritin uudelleen. Sama surkea lopputulos. Asia jäi vuosiksi. Kolme vuotta sitten päätin että annan kelloköynnökselle vielä yhden mahdollisuuden. Kylvin siemenet helmikuussa, ruukutin kesäkuussa kolmeen isoon ruukkuun kaksi taimea kuhunkin ja asetin terassille aurinkoiseen paikkaan. Syyskuussa köynnökset ehtivät tehdä muutaman kukan ennen pakkasia.  Lopputulos oli rohkaiseva ja ilo suuri.

Viime vuonna kylvin koko pussillisen siemeniä, ja olinkin sitten aivan pulassa 15 taimen kanssa. Niitä riitti ystävillekin. Kukkia alkoi tulla jo elokuun lopulla, runsaasti kaikkiin ruukkuihin. Olin onnistunut. Tänä vuonna kasvamassa on ensimmäistä kertaa myös albaa.

Kelloköynnös 2013
Salkoruusuja näin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa Lundissa. Niitä kasvaa siellä, samoin kuin Kööpenhaminassakin, kaduilla vanhojen talojen seinustoilla, kiveyksen pienissä koloissa. Ensin kokeilin siemenestä, pariinkiin kertaan. Eivät edes itäneet. Ostin taimen, istutin aurinkoiseen paikkaan. Teki ruusuketta ensimmäisen kesän, ei tehnyt kukkavanaa seuraavana kesänä.

Kesällä 2011 tilasin 3 tainta ja istutin ne alkuhätiin ruukkuun, koska sopivaa istutuspaikkaa ei ollut. Silloin oli vielä kaikenlaista raksahommaa, joten en ehtinyt niille paikkaa valmistellakaan ennen kuin syksy tuli ja ne oli pakko laittaa maahan. Tökkäsin ne suurimpaan kukkapenkkiini pionien eteen, kohtaan jossa oli aukko, vaikka tiesin että siihen eivät sellaiset korkeat kukat mitenkään sopisi. Mutta siihenhän ne sitten mieltyivät. Kukkavarsia nousi monta ja osa kasvoi todella korkeaksi. Kukkivat koko loppukesän. Ja kukkivat kaikki kolme vielä viime kesänä uudestaan, yhtä hienosti. Vaikka salkoruusu on kaksivuotinen. Nyt niissä ei näy elonmerkkejä, ainakan vielä, sen sijaan viime vuoden loppukesästä istuttamani taimi toisessa kukkapenkissä vihertää.

Salkoruusu 2012

Aina ei kuitenkaan onnistu. Nyt näyttää siltä, että minun ja siemenestä kasvatetun basilikan tiet eroavat lopullisesti. Olen yrittänyt vaikka kuinka monta kertaa. Olen myös saanut erikokoisia pikkubasilikoja taitavammilta yrttitarhureilta. En saa niitä kasvamaan suuriksi. Tämänkeväiset kylvökseni kyllä itivät, mutta siihen se jäi. Mitään kasvua ei tapahdu. Kaupasta saa oikein hyvää basilikaa ja sellaisen kaupan ruukkuyrtin olen sentään onnistunut pitämään hengissä kuukausia.

2 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoista lukea kasvastuskokemuksistasi. Kelloköynnöksestä mulla on myös onnettomia kokemuksia: rehevää kasvua muttei kukkia. Basilikat sen sijaan kasvavat joka vuosi oikein hyvin, siemenistäkin. Parvekelaatikko ja lämmin seinusta ovat tuottaneet valtaisaa kasvua monena vuonna. Mut isoa sadetta ja kylmää basilikat eivät siedä. Salkoruusukokemuksesi ovat rohkaisevia. En ole koskan vielä edes uskaltanut kokeilla, koska kaikki kaksivuotiset kasvit ovat talvehtineet maalla niin huonosti. Mutta voisihan sitä kokeilla valmiin taimen ostoa. t. Marja

    VastaaPoista
  2. Maariankelloa, toista kaksivuotista, olen myös yrittänyt siemenestä ja taimesta, mutta ei onnistu.

    Onnittelut basilikasta!

    VastaaPoista